Näppärä kun olen ma...

Tänään sainkin oivan idean. Siis taas kerran, koska niitähän minulla riittää. Leikimme tuossa kaverini kanssa palikoilla ja hienoja kirkkojahan siitä syntyi.



Itsekin pääsin tutustumaan noihin hoopoihin kalikoihin ja loppujen lopuksi ne ovatkin hyvin hauskoja ja hyödyllisiä leluja. Tässä näette ensimmäisen työni "Langennut sorsa".


Yksi tuttu jo soittelikin, milloin teoksen saisi huutikaupattavaksi tai jotain. Muutenkin se on vähän outo kaveri kun kaikki pitää aina varmistaa ensimmäisen, toisen ja kolmannen kerran. Ollapa hänen kanssaan ostamassa irtokaramelleja kioskin luukulla.... Noh, se hänestä.


Joka tapauksessa loistavaan ideapankkiini syntyi jälleen uusi idea. Koska alan olla jo suht kuuluisa, niin tarvitsen itselleni kaksoisolennon. Sehän onnistui näppärien peukalottomien käsieni vuoksi liiankin näppärästi. Tuolla, muuten niin näppärällä, pojallakin se peukku on aina tiellä. Olisipas näppärää, jos se olisi sellainen irroitettava peukalo. Ja tässäpä tämä näppärä kloonini:



Tänään keskustelumme kaverini kanssa jäi vähiin, koska oli jumppapäivä. Siellä leikittiin sillä isolla pyöreällä varjolla ja se oli kuulemma huisin kivaa. Siihen laitettiin keskelle palloja ja sitten posauteltiin niitä ympäri salia. Myös rampoliini oli edelleen kestosuosikki.

Vaikka keskustelumme jäikin vähäiseksi opin taas jotain tärkeää kielinikkariltamme. Vessan seinässä oleva tupsautettava ilmanraikastin ei ole enää nimeltään ilmanraikastin, vaan kakkasaippua!

Tiesittekö muuten, että lattian lakaisuun käytetty harja on nykyään "siivotin" ja autoja ei enää tankata vaan "bensataan".
Ja arvatkaapas mitä silloin tehdään, kun talutetaan Napu-koiraa?
No, tietenkin "naputetaan".

Eipä auta muuta kuin lähteä valkoista savua tupruttelemaan. Kielikellon tuleva päätoimitaja on juuri valittu!