Joulu on taat

Hyvää uutta vuotta nyt kuitenkin alkuun. Täällä uusi vuosi otettiin vastaan "riva riva mexico" -hengessä. Toisin sanoen, kaikennäköisiä ja -makuisia kivoja ruokia ja ennen kaikkea vihreää kultaa, eli ttttteeeeeequilaaa!

Mutta palataanpas hieman ajassa taaksepäin ja kerrataan hieman joulun viettoa. Pyöreäpäinen kaverini oli hyvin innoissaan joulusta, kuten myös serkkunsakin. Täällä päin maailmaa joulupukki tekee kierroksensa hieman myöhemmin ja tuo lahjat vasta yöllä ja sitten joulupäivänä lahjat avataan. Tapasinkin sinä yönä tuon mukavan parrakkaan henkilön. Hän totesi, että kyllä lahjat nykyään ehtisi jo illaksi, mutta hän tykkää kovasti aina syödä jouluisin keksejä ja maitoa toisten kodeissa kuusen juurella. Heh, hassu heppu, mutta hyvin viisas. Keskustelimme myös hieman hänen asustaan, joten älkää ihmetelkö, jos ensi jouluna pukilla onkin päällään jotain muuta väriä...

Lahjoja tuli siis kiitettävästi ja kaikilla oli mukavaa. Itse keskityin ruuanlaittoon, koska olihan juhlapöydässä lähes sorsanveroista herkkua. Erityisesti pidin kalkkunan sisällä paistuneesta stuffingista.

Eräs hienoista joululahjoista herätti myös pientä keskustelua pienen ystäväni ja hänen äitinsä kanssa.

- Tuo serkku sai sellaisen viikingikirjan. Minä olen käynyt siellä kesällä.

- Ai missä ???

- No siellä Viikinsaareessa!